
”Alle parikymppisenä, luin eräänä iltana Tekniikan maailmasta artikkelin, jossa vertailtiin kahta Minolta-järjestelmäkameraa. Vaikka tekninen teksti vaikutti silkalta heprealta, jo seuraavana aamuna halusin oman järjestelmäkameran. Ennen kuin edes näin järkkäriä pääsin tutustumaan Mäntän Kamerakerhossa pimiötyöskentelyyn. Pian opin kehittämään filmin ja vedostamaan mustavalkoisia valokuvia: miten maaginen olikaan se hämyisenpunainen valo, kemikaalien tuoksu, kehitealtaan pehmeät aallot ja ilmestys valokuvapaperille. Olin löytänyt visuaalisen ilmaisumenetelmäni. Ja onnistuinhan sen kamerankin hankkimaan.
Harrastusvuosinani toimin Mäntän Kamerakerhon puheenjohtajana. Kuvasin enimmäkseen luontoa, mutta hiljalleen kiinnostuin ihmisten ja esineiden valokuvaamisesta, arkkitehtuurikuvauksesta ja katukuvaamisesta – mistä vain pääsinkin sieppaamaan fotoneita hallitusti filmille. Valo itsessään kiehtoi ja kiehtoo yhä.
Opiskelin vuosituhannen alussa valokuvausta Tampereella maineikkaassa Visuaaliviestinnän instituutissa, jonka jälkeen perustin yrityksen. Jo opinnoissani keskityin mainoskuvaukseen, lehtikuvaukseen ja kuvankäsittelyyn. Vuosien varrella olen kuvannut myös valtavasti erilaisia muotokuvia ja voittanut Vuoden Muotokuvaaja -kilpailun. Niin ikään minulle on myönnetty Suomen Ammattivalokuvaajien Mestarin arvonimi. Yli 20 vuoden monipuolinen kuvaustyö ja jatkuvat opintoni kulttuuri- ja taideaineissa ovat kasvattaneet minusta visuaalisen viestinnän ammattilaisen.
Visuaalisen estetiikan ohella olen innostunut luovasta kirjoittamisesta, jota opiskelin Kriittisessä korkeakoulussa Helsingissä. Kirjoitan runoja ja proosaa. Kirjoittamisen nälkä kasvoi kokonaisvaltaiseksi mielenkiinnoksi kirjallisuutta kohtaan. Luotin intuitiooni, enkä voinut muuta kuin hakeutua opiskelemaan kirjallisuustiedettä Tampereen yliopistoon.
Vapaa-aikaa vietän mieluiten perheen parissa, luonnossa sekä kirjojen ja elokuvien maailmoissa.”
– Tomi